Syömäjäljet / Larvae Galleries

Syömäjäljet / Larvae Galleries 2022

Generative spruce bark beetle (Ips typographus) maternal and larval gelleries. Pen plotter on paper.

Part of Kuoriaisefekti exhibition at the Natural History Museum of Helsinki 16.9.-20.11.2022.

Scientific collaborator: forest entomologist and researcher Elina Peuhu.

Suomi on metsäinen maa, sen maapinta-alasta yli 75 prosenttia on metsiä. Tästä talousmetsää on suurin osa, noin 20 miljoonaa hehtaaria. Ei siis ole merkityksetöntä, mitä kaikkea metsissämme tehdään, ja mihin suuntaan metsämme tulevaisuudessa kehittyvät. Puuntuotannolliset arvot ovat pitkään ohjanneet metsiemme käyttöä ja muokanneet ne nykyisen kaltaisiksi. Puuston kasvu on korkeammalla tasolla kuin koskaan, eri puulajeja ja kasvatusmenetelmiä osataan yhä tarkemmin kohdentaa erityyppisille alueille. Samalla kuitenkin on menetetty osa metsien eliöistä ja muutettu eliöiden välisiä suhteita. Tämä vaikuttaa metsien dynamiikkaan ja siten myös eri lajien runsaussuhteisiin.

Jotkin lajit ovat talousmetsässä voittajia, toiset häviäjiä. Muuttuneessa ympäristössä talousmetsän kierrossa valtapuulajit mänty ja kuusi ovat runsastuneet, haapa ja muut lehtipuut vähentyneet. Varsinkin järeistä lehtipuista on pulaa talousmetsissämme. Siten myös niistä riippuvaiset lajit ovat harvinaistuneet. Monet lahonneessa puussa elävät lajit ovat myös harvinaisia, sillä talousmetsissä lahopuun määrä ja monipuolisuus on vähäistä. Voittajina voidaan pitää lajeja, jotka osaavat hyödyntää nopeaa talousmetsän ajallista kiertoa, metsään syntyneitä avoimia alueita, kaadettuja runkoja ja kantoja, joita ilmestyy säännöllisesti. Hyvä leviämiskyky, nopea reagointi ja lyhyt sukupolviaika mahdollistavat lajin runsaan lisääntymisen ja talousmetsissä viihtymisen. Tällainen voittaja on esimerkiksi kirjanpainaja (Ips typographus).

Kirjanpainaja on varttuneissa kuusissa elävä kaarnakuoriainen, joka tekee käytäviään kaarnan alla syöden nilaa. Näin puu lopulta kuivuu ja kuolee. Useimmiten laji elää heikentyneissä puissa. Talousmetsissä sen kanta on kuitenkin korkealla tasolla, sillä kaadettuja kuusen runkoja ja kantoja on jatkuvasti saatavilla. Kun tähän yhdistetään lämmin kuiva kesä ja leuto talvi, kenties vielä myrskyn kaatama kuusikko, voi laji muodostaa massaesiintymiä. Tällainen joukko yksilöitä tappaa terveitäkin kuusia ja aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita metsissä. Ilmastonmuutos lisää suotuisia sääoloja lajille, ja talousmetsän säännölliset hakkuut mahdollistavat runsaan lisääntymisen. Nykyisissä metsissämme on paljon varttunutta kuusta aiempien puulajivalintojen seurauksena. Tämä yhdistettynä ilmastossa tapahtuviin muutoksiin lisää tuhojen esiintyvyyttä myös jatkossa. Vaikka kirjanpainaja on osa Suomen alkuperäistä metsälajistoa ja kuuluu vahvasti metsiemme luontaiseen dynamiikkaan, sen aiheuttamat taloudelliset tappiot tekevät siitä niin sanotun tuholaisen, ei-toivotun lajin, joka heikentää talousmetsien tuotolle asetettuja odotuksia. Siksi tämäkin pieni, mutta äärimmäisen merkityksellinen otus on osa suurta palapeliä ilmastonmuutoksen ja ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa.

– Elina Peuhu, metsäentomologi, tutkija

Syömäjäljet-teoksessa mekaaniset piirturit piirtävät paperille generatiivisia, kirjanpainajan lisääntymistä karkeasti mallintavia syömäjälkiä. Syömäjäljistä voi havaita parittelukammion, parittelukammiosta lähtevät emokäytävät sekä emokäytävistä haarautuvat lukuisat munista kuoriutuneiden toukkien käytävät. Piirtureita ympäröi metsähakkuun yhteydessä kerätty metsäpohja eli kuntta.

Metsätalouden kontekstissa kirjanpainaja on tuholainen. Ei-toivottu laji, joka vaikuttaa negatiivisesti elinympäristöönsä. Biologisessa mielessä kirjanpainaja taas on kaarnakuoriainen, joka ei ole Suomessa vieras- tai tulokaslaji. Se leviää ympäröivän ekosysteemin määrittämien resurssien puitteissa.

Kirjanpainajan arvo tuholaisena määräytyy välineellisesti: kirjanpainaja vaikuttaa negatiivisesti metsän taloudelliseen tuottoon, joten kirjanpainaja ei ole arvokas eliö ihmiselle. Kun ympäristön arvo määritellään lyhyen aikavälin välineellisen arvon kautta, tullaan paradoksaalisesti tehneeksi valintoja, jotka kiihdyttävät kirjanpainajan leviämistä.

– Otso Havanto